Siirry pääsisältöön

DuuniExpo 2017!

DuuniExpo 2017... Oih. Ensimmäistä kertaa pääsin vähän suunnittelemaan ständialuetta ja sain kullanarvoista kokemusta siitä, kuinka 15 neliömetriin saadaan mahdutettua 5 eri projektia ja kutakuinkin 20 ihmistä. Ei ollut ainakaan liikaa tilaa. Meidän insinöörikokelaiden paikka oli messuhallin perällä LAMK:n ständin yhteydessä, ihan vasemmassa laidassa ulko-ovelta katsottuna. Alueelle mahtui VR-laite, LiMu-radio, REISKAtex-tekstiililajittimen esittelyvideo, Huippis-hanke sekä Kampuskaluste-projekti. Meinasin lentää roskikseen puolessa välissä messupäivää (kyllä, luit oikein. Roskikseen), kun arvostelin vähän ehkä liikaa kampuskalusteita. Onneksi pojat kyseenalaistivat moitteeni niin hyvin, että saivat meikäläisenkin ylipuhuttua oikeasti tykkäämään niistä. Ständialueen kasailut tapahtuivat tiistaina 24.1.2017 ja itse messupäivä oli 25.1.2017.

Ständin pystyttelyä. Kasausporukka oli sitä mieltä, että meikäläisen työtahti oli niin nopeaa, ettei perässä meinaa pysyä. Yhden kaverin suusta kuultua: "Mieti Make seuraavaks 10 minuuttia ennen, kun sanot mitään. Pääset helpommalla"
Saimme toisen insinöörikokelaan kanssa toimeksiannon viime vuoden marraskuussa, että tekulaiset voisivat ottaa koppia DuuniExpon tekniikan alan ständialueesta. Tottahan toki minä olin siellä taas ensimmäisenä hyppäämässä kelkkaan, ettei kovin monelta tarvinnut kysellä. Saatiin kasattua myös oikein mainio porukka valmistelemaan ja toteuttamaan tätä tapahtumaa. Alun perin sovittiin, että Tekulle tulisi noin 72 neliömetrin kokoinen alue, mutta loppupeleissä päätettiin, että koko LAMK tulisi tuohon yhteen alueeseen ja meidän alue kutistui noin 15 neliömetriin. Ainoa ongelma tässä oli se, että kerettiin jo suunnittelemaan alue tuohon 72 neliöön, joten porukkaa oli melkoisen paljon. Hyvin kuitenkin mahduttiin. Oli hauskaa verrata muuhun ständialueeseen tuota meidän osaa, koska meillä oli jokaista henkilöä kohden semmoinen vajaa neliömetri ja viereisillä ständeillä oli huomattavasti enemmän tilaa esimerkiksi vaihtaa vaikka asentoa! VR-laitteen varo-alueet veivät melkein puolet alueesta, mutta se osoittautuikin vetovoimaisimmaksi laitteeksi meidän osastolla. Itsekin kävin sitä kokeilemassa. Kävin kävelemässä muun muassa avaruudessa ja Mount Everestillä Google Earth-palvelun avulla. Aivan mahtava laite. Ja kallis.

Kuinka monta insinööriä tarvitaan suunnittelemaan 15 neliömetrin ständialue? Monta.

VR-laitteen kameroiden asennusta
Tiistain kasailut kestivät suurin piirtein kaksi ja puoli tuntia. Suurin aika meni juurikin tuohon VR-laitteeseen. Muut hommat eivät juurikaan aikaa vieneet, koska yritettiin päästä niissä mahdollisimman vähällä. Onneksi meillä oli mukana ahkeria tekijöitä! Koulun pakettiautosta oli myös jonkin verran apua... Ihan h******sti! Ei tarvinnut sitä aivan älyttömän painavaa ja isoa telkkaria lähteä kantamaan apostolin kyydillä messukeskukselle. LiMu-radion kamppeita olisi ollut myös mukava lähteä kantamaan Fellmannialta... Voi olla, että olisi motivaatio kasaamiseen ollut aika lopussa. Thank God for Volkswagen! Illalla päästiin rentoutumaan, kun käytiin yhdellä oluella Insinööriopiskelijaliiton (IOL) Lahden alueen vastaavan ja meidän paikallisyhdistyksen sihteerin kanssa. IOL:n vastaava oli tullut myös Expoille mukaan ständeilemään AKAVAn kanssa. Niille, jotka ei tiedä niin AKAVA on keskusjärjestö, jonka jäsenliitto Insinööriliitto on, johon taas kuuluu Insinööriopiskelijaliitto ja, jonka paikallisyhdistys me, Lahden Insinööriopiskelijat LIRO ry, olemme.

VR-laitteen koeajoja. Hienosti toimi!
Sitten päästäänkin itse messupäivään. Aamulla heräsin noin 6.30 perinteisillä aamumenoilla. Suihkuun, aamukahvin keittoon, istumaan sängyn reunalle ja miettimään, miten väsynyt onkaan ja lopulta pukeutumiseen. Siinä 7.30 lähdin sitten raappaamaan auton ikkunoita, koska yön aikana oli iskenyt joku ihme pakkanen. Tässä pitää tietää, että joudun myös raappaamaan auton ikkunat sisältä, koska 2000 vuoden BMW:ni ei tahdo oikein lämmetä sisältä ja siellä on hyvin paljon kosteutta. Vika on tiedossa kyllä. Ja kommentit autostani voidaan jättää toisaalle. Siinä noin kahdeksan maissa nappasin IOL:n edustajan kyytiini ja kävimme toimistollamme hakemassa vähän erilaista "messusälää" heille AKAVAn ständille mukaan.

Tämän jälkeen päästiin messukeskukselle siinä 8.30, jossa kuumeisesti aloimme kasaamaan viimeisiä paikkoja ja rysäytettiin laitteet päälle. Kello löi yhdeksän ja messut käynnistyivät. Ensimmäiseen tuntiin kävijämäärät olivat kohtalaisen heikkoja, mutta kyllä se siitä elpyi. Päivän mittaan kävi monenmoista kävijää ja VR-laitteella oli jatkuvasti jonoa. Hyvä meille. Siihen 7 tuntiin, mitä ständillä tuli seisottua, mahtui niin naurua, kuin hajoiluakin. Kerkesin myös käydä jututtamassa paikallisia yrityksiä mahdollisten kesätöiden toivossa, mutta aika heikolta näytti omalta osalta vielä siinä vaiheessa. Hoidan myös yhden luokkalaiseni kanssa Inssiforum 2017-tapahtuman yrityspaikkojen myyntiä, joten kävin hieman jakamassa yhteystietoja potentiaalisille osallistujille! Sain useita käyntikortteja. Hienot messut kaiken kaikkiaan ja kiitos tästä kuuluu järjestäjille sekä osallistujille!

Meidän messutiimi! Kuvassa myös ne kampuskalusteet, jotka osoittautuivatkin oikein käytännöllisiksi.
Kuten yleensäkin, kasaamiseen kulutetaan tunteja, mutta purkaminen onnistuukin yllättävän nopeasti! Noin puolessa tunnissa oli koko meidän osasto purettu ja päästiin tekulle takaisin laittamaan tavaroita paikoilleen. Tämän jälkeen painelin suoraan kauppaan ostamaan muutaman oluen ja valmistautumaan illan afterpartyihin Lahden Tivolissa. Siellä se loppuilta menikin ja siinä kahden aikaan aamuyöstä tallustelin suhteellisen väsyneenä kotiin. Kotona ruokaa, yksi jakso Suits-sarjaa ja nukkumaan.

Raskas päivä oli kaiken kaikkiaan ja varsinkin jalat kiittivät. Huomasi myös seisseensä koko päivän, kun kotona messujen jälkeen istui hetkeksi sohvalle pelaamaan muutaman matsin Call of Dutya ja istuessa alas, jokainen nivel tuntui rutisevan. Varsinkin selkä. Seuraavana aamuna oli jalat hieman jumissa, mutta dagen efterista ei havaintoakaan (luojan kiitos). Vähän vaan väsytti, mutta ehkä se kuuluu asiaan. Innolla odotan, jos joskus tulevaisuudessa pääsen kokemaan työn kautta niitä 2-3 päivän messutapahtumia, jossa oikeasti meinaa polttaa itsensä loppuun!

Suosittelen lämpimästi hakemaan mukaan tällaisten tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen, koska näissä oppii monenlaista uutta taitoa, sekä pääsee näyttämään kyntensä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Esittely

HOI! Aloitan tämän blogin kirjoittamisen ihan perus setillä, missä kerron kuka olen ja miksi ihmeessä rupesin blogia kirjoittamaan. Nimeni on Markus Paakkunainen, opiskelen kolmatta vuotta materiaalitekniikkaa ja tämä blogi kuuluu meikäläisen insinööriopintoihin Lahden ammattikorkeakoulussa, jossa teen opintojaksoa nimikkeellä työn opinnollistaminen. Hieno nimi yksinkertaistettuna: teen töitä Lahden ammattikorkeakoulun alla toimivalle TKI-yksikkö FuMaTecille ja saan siitä opintopisteitä (Ei. En saa palkkaa). Päivät on yleensä pitkiä, mutta onneksi suhteellisen vapaita, koska saan vaikuttaa tosi paljon omaan tekemiseeni. Tässä ohessa toimin vielä Lahden Insinööriopiskelijat LIRO ry:n puheenjohtajana eli sieltäkin suunnasta saan aikaa kulutettua jokseekin paljon. Tykkään siitä, kun on paljon tekemistä ja saa olla mukana päätöksenteoissa. Saattaa kuulostaa hullulta, mutta kyllä näissä hommissa on aina omat hyvät ja huonot puolensa.

No mikä se FuMaTec sitten on? FuMaTec on tosissaan Lahde…

Kahden viikon rutistus

Hetki on mennyt, kun viimeksi pääsin kirjoittelemaan tänne mitään, mutta nyt löyty siihen sopivasti aikaa. Viimeiset kaksi viikkoa on ollut ehkä kiireisimpiä, mitä olen opiskeluiden aikana kokenut. Kokouksia, ständejä, kokouksia, järkkäilyjä, myyntiä ja kokouksia. Mistäs sitä nyt aloittaisi.

Viikko sitten maanantaina 13.2. alkoi aamu ihan normaalisti. Jaksoin nousta sängystä vasta joskus yhdeksän aikoihin ja päädyin koululle kymmenen jälkeen kontaktoimaan yrityksiä Inssiforum 2017-tapahtuman iltatilaisuudesta. Kuten jo taisin aikasemmin mainita, niin meikäläisen hommiin kuuluu tässä kevään aikana myydä Inssiforumin iltatilaisuuteen yrityksille ja yhdistyksille paikkoja, johon pääsee ständeilemään ja markkinoimaan itseään eri alojen insinöörikouluttajille. Se ei ole mitään kovin helppoa myyntiä, koska moni yritys ei koe hyötyvänsä siitä niin paljon, kuin itse näkisin sen. Hyvää kokemusta silti. No siinä päivän mittaa kontaktoitiin eri alojen yrityksiä ja päästiinkin juttelemaan monen k…